Nuoret Yritysvastuutoimijat selvittää: Miten muovitonta maailmaa edistetään

IMG_7457 (1)

Faktoja muovin käytöstä

  • Muovien globaali tuotanto on kasvanut 20-kertaiseksi 1960-luvulta lähtien ja sen odotetaan kaksinkertaistuvan seuraavan 20 vuoden aikana.
  • Euroopassa muovijätteestä kierrätetään n. 30 prosenttia, jättäen yli 15 miljoonaa tonnia jätettä kierrättämättä. Globaalisti muovia tuotetaan vuosittain n. 300 miljoonaa tonnia, josta n. 10 prosenttia kierrätetään.
  • Muovijäte on parhaillaan suurin syy merien saastumiseen. 85 prosenttia merien saasteesta on muovia, arviolta 275 miljoonaa tonnia.
  • EU:n uusi muovistrategia pyrkii lisäämään muovin kierrätettävyyttä EU:n alueella ja pienentämään muovisaasteen määrää.

 

Vuosittain maapallolla tuotetaan noin 300 miljoonaa tonnia muovituotteita. Muovin käyttö kasvaa globaalisti vuosittain, ja noin puolet tuotetusta muovista on tarkoitettu kertakäyttöön.

Muoviton maaliskuu-haasteen tarkoituksena oli kannustaa ihmisiä miettimään ja tarkastelemaan omaa muovin kulutustaan. Kertakäyttöisiä muovipakkauksia on kaikkialla, ja vaikka esimerkiksi osassa kaupoista muovipusseista on pyritty vähitellen eroon, muovijätteen määrä on jatkuvassa kasvussa. Muovin käyttö on yhä yleisempää, koska sitä on halpa valmistaa ja muoville on lukemattomia käyttökohteita. Lisäksi esimerkiksi suurin osa elintarvikkeista tulee pakata hygienian ja ruuan säilyvyyden parantamiseksi, johon muovi on tällä hetkellä helpoin ja halvin vaihtoehto.

Toisaalta koska muovin käyttö on kasvanut nopeammin kuin muovin keräys ja lajittelu, yhä suurempi osa muovista jää hyödyntämättä. Muovijätteen keräys on nykyiselläänkin vaikeaa, koska yleensä jäte on likaista, jolloin se ei kelpaa kierrätykseen. Muovipakkauksia on myös monta eri laatua, joista kaikki eivät kuulu muovinkeräykseen. Toisaalta jos muovin keräys ja lajittelu hoidetaan oikein, voidaan muovia kierrättää käytännössä loputtomiin.  

Suomessa kotitalouksista kertyvää muovijätettä on kerätty vuodesta 2016 lähtien, ja tällä hetkellä muovinkeräyspisteitä on noin 500 ympäri Suomen, tosin edelleen erityisesti haja-asutusalueilla niille pääsy on hankalaa ja vastakkain ovat muovijätteen kuljetuksesta aiheutuvat kustannukset ja muovijätteen kierrätyksestä saatavat hyödyt. Muovia kerätään Suomessa kierrätykseen noin puoli kiloa per henkilö, kun taas naapurimaa Ruotsissa vastaava luku on noin kuusi kiloa. Ruotsissa muovia on tosin kerätty kierrätykseen jo noin 20 vuoden ajan, ja Suomessakin luku on nousussa.

Miksi muovijäte on niin suuri ongelma?

Muovin hajoaminen luonnossa kestää jopa satoja vuosia, mistä johtuen tutkijat ovat arvioineet että kiihtyvä muovin kulutus voi aiheuttaa jopa ilmastonmuutokseen verrattavissa olevan ympäristökriisin. Ihmisten terveydelle mahdollisesti aiheutuvia haittoja ei ole vielä tutkittu perusteellisesti, mutta varsinkin mikromuovijäte, joka kulkeutuu orgaanisiin eliöihin ja niiden kautta ruokapöytään ja ruuansulatukseen voi aiheuttaa suuria terveyshaittoja lähitulevaisuudessa.

Muovijäte muodostaa myös 85 prosenttia rantojen ja merien jätteestä, kuten huomattiin Balilla kuvatussa videossa. Nyt on myös herätty mikromuovijätteen, esim. glitterin, aiheuttamiin haittoihin, joita on löydetty jopa merien syvimmässä pohjissa elävistä eliöistä. On jopa arvioitu että muovijäte on jo voinut aiheuttaa pysyvää vahinkoa planeetalle. Arvioiden mukaan nykyisellä tahdilla merissä on vuoteen 2050 enemmän muovia kuin kalaa.

Poliittiset keinot muovijätettä vastaan

Tammikuussa 2018 Euroopan Unionin komissio hyväksyi EU:n uuden muovistrategian, jonka tarkoituksena on vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista sekä ehkäistä muovijätteen aiheuttamia ympäristöhaittoja, erityisesti merissä.

Muovistrategia on osa EU:n kiertotalouspakettia, jossa pyritään siirtymään talouteen, jossa kaikki resurssit pyritään hyödyntämään elinkaarensa loppuun saakka.  Strategia pyrkii myös lisäämään muovin kierrätystä, sillä nykyään EU:n alueella syntyvästä 25 miljoonasta tonnista muovijätettä vain 30 prosenttia kierrätetään. Arvioiden mukaan vain 5 prosenttia koko maailmassa tuotetusta muovin arvosta säilyy talouskierrossa: suurin osa käytetään energiantuotantoon polttamalla muovijätettä.

Uusi muovistrategia pyrkii nostamaan muovin uudelleenkäytettävyyttä ja kierrätettävyyttä vuoteen 2030 mennessä niin, että kaikki EU- alueen markkinoilla oleva pakkausmuovi olisi kierrätysmuovia.

Muovistrategian viisi keskeistä tavoitetta ovat: 

  • Tehdä kierrätyksestä kannattavaa yrityksille. Nykyään muovijätteen kierrätys on hankalaa, koska erilaisia muovilaatuja on niin paljon. Muovistrategian puitteissa luodaan muovipakkauksille yhtenevät säännöt, jotka parantavat muovin kierrätettävyyttä, ja jolla säästetään arviolta 100 euroa kerättyä muovijätetonnia kohti. Kun muovin kierrätettävyys paranee, tarvitaan myös lisää muovin keräys- ja kierrätyslaitoksia. Tämän lisäksi muovituotteita pyritään kehittämään poistamalla niistä myrkyllisiä ainesosia, joista voi olla haittaa kun muovia käytetään energianpoltossa.
  • Vähentää muovijätteen määrää. Jo nykyisellään moni EU:n jäsenvaltio on pyrkinyt vähentämään muovipussien käyttöä esim. tarjoamalla biohajoavia pusseja vaihtoehtona tai tekemällä kaikista muovipusseista maksullisia. Seuraava kohde muovijätteen vähentämiselle ovat kertakäyttöiset muovituotteet ja mikromuovijäte. Mikromuovijätteen vähentäminen on erityisen tärkeää, sillä sen poistaminen luonnonkierrosta voi olla lähes mahdotonta.
  • Lopettaa merten roskaantuminen. Valtameristä löydetään kasvavissa määrin muovijätettä, jopa enemmän kuin on aiemmin luultu. Uusilla säädöksillä halutaan varmistaa, ettei laivoilla syntyvää ja merellä kerättyä jätettä jätetä mereen vaan kierrätetään maalla asianmukaisesti.
  • Edistää investointeja ja innovointia. Komissio tulee tarjoamaan jäsenmaille ja yrityksille ohjeistusta muovijätteen minimoinnista sekä tukee uusia innovaatioita kierrätettävien muovimateriaalien kehittämiselle.
  • Kannustaa muutokseen kaikkialla maailmassa. EU aikoo kannustaa myös yhteistyökumppaneitaan liittymään mukaan muovin vastaiseen taisteluun ja jatkaa erilaisten puhdistushankkeiden tukemista maailmalla, esim. Ganges-joen puhdistamista Intiassa.

Viimeisimpänä osana muovistrategiaa on kertakäyttöisten muoviesineiden kielto. Muun muassa kertakäyttöastiat, mehupillit ja ruokapakkaukset ovat kiellettävien muovituotteiden listalla. Suurimmalle osalle näistä tuotteista on  jo olemassa muoviton vaihtoehto, ja muovia korvaavia tuotteita tuleekin markkinoille yhä enemmän. Esimerkiksi juomapillejä on nykyään saatavilla paperista, metallista tai jopa bambusta valmistettuna.

Muovijätteen ongelmiin on tartuttu myös muualla maailmassa. Viime joulukuussa YK:n jäsenmaista 200 allekirjoitti sitoumuksen vähentää muovijätettä valtamerissä. Alkuvuodesta Kiina on kieltänyt muovin maahantuonnin, ja pyrkii vähentämään turhaa muovinkäyttöä esim. juomapillejä ja mikromuovia. Afrikassa monet maat, mm. Kenia ovat kieltäneet muovipussien käytön, ja kiellon rikkomisesta voi saada jopa vankeusrangaistuksen.

Vaikka Muoviton maaliskuu- haaste onkin jo ohi, muovitonta elämää voi kokeilla milloin vain. Lisää vinkkejä turhan muovijätteen välttämiseen löytyy muun muassa täältä:

 

Aiemmat tekstimme vastuullisesta vaatekuluttamisesta voit lukea täältä:

Kestävien vaatteiden rekkiä etsimässä

Kestävien vaatteiden rekkiä etsimässä osa 2: Vinkkejä kuluttajille

Kestävien vaatteiden rekkiä etsimässä osa 3: vaatelainaamo Vaaterekki jakamistaloustrendin aallonharjalla

Tekstin kirjoittaja Jenni on jäsenenä Mitä-verkoston Nuoret Yritysvastuutoimijat-ryhmässä ja on tällä hetkellä töissä Euroopan komissiossa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s