Kestävien vaatteiden rekkiä etsimässä osa 4: Käytetty vaate vaihtoehtona

blue-2564660_1920

Kuinka usein uudistat vaatekaappiasi? Mitä syitä uudistuksesi taustalta löytyy? Millä tavoin vaatekaappiasi uudistat? Tiedätkö, mitä vanhoille lumpuillesi tapahtuu?

Tonneittain tekstiilijätettä

On tavallisempaa, että 2000-luvulla suomalaisen vaatekaapin henkareissa vaihtuvat vaatekappaleet tiheämpään tahtiin kuin aiemmilla vuosisadoilla. Ehkä jopa ajattelemme, että vaatekaappia on uudistettava, vaikka kulumia ja nukkaa vaatteiden kankaisiin ei olisi päässyt syntymään. Ainakin mainonta ja vaatefirmojen useasti vuodessa ilmestyvät mallikuvastot kannustavat kohti sovituskoppeja tai verkkokauppoja uusimaan vaatekertojamme.

Maailman vaatetuotanto on ollut hurjassa nousussa: on arvioitu, että vuosien 2010 ja 2014 aikana vaatetuotanto olisi kaksinkertaistunut.

Tuoreille tunikoille ja chinoille on tehtävä kaappiin tilaa, jota raivataan vimmalla: on arvioitu, että Suomessa heitetään pois noin 70 miljoonaa kilogrammaa tekstiilijätettä vuodessa. Se tekee noin 13 kilogrammaa tekstiilijätettä suomalaista kohti. 13 kilogrammaan mahtuu muutama paidan jos sukankin vaihto.

Maailmassa vanhojen vaatteiden paino kohoaa jo lähes 4 miljoonaan tonniin. Se on aika kova paino mille tahansa puntarille. Uutta sijoituskotia vanhoille lumpuille on lähdettävä etsimään.

Joskus se löytyy roskiksesta, mutta onneksi muitakin vaihtoehtoja on.

Tekstiilistä uusiokäyttöön

Kaikki vanhoista vaatteistamme eivät päädy suorinta tietä roskalavalta kaatopaikalle. Sen lisäksi että omia vaatteita voi kierrättää itsenäisesti omassa lähiringissä tai kirpputoreilla, löytyy vaatekeräyspisteitä jopa pikkuruisista suomalaisista kylistä: UFF-merkittyjä keräyspisteitä on Suomessa satoja.

UFF-yhdistys kertoo vuoden 2016 kerätystä tekstiilisaaliista 97 % siirtyneen uusiokäyttöön. Kerätyt vaatteet ohjataan joko myymälään myytäviksi,  tukkumyyntiin tai Afrikkaan yhteistyöjärjestöjen varainhankinnan avuksi.

Tukkuasiakkaita UFF on kerännyt itselleen Suomen lisäksi Baltian maista ja Venäjältä. UFFilta löytyy Suomesta vertaistovereita: esimerkiksi SPR:llä, Pelastusarmeijalla, seurakunnilla ja Fidalla on omat keräyspisteensä käytetyille tekstiileille. Myös vaateketjuista ainakin Lindex, KappAhl, H&M ja Seppälä ottavat vastaan yksityishenkilöiden tekstiilejä.

Kierrättämisen onkalot

Kierrätystä ei ole nähty aukottomana: länsimaista kehitysmaihin suuntaavia vaatelähetyksiä on kyseenalaistettu ja ylipäätään vaatteiden nykyinen kiertokulku on arvioitu liian lyhyeksi. Edes kaikki uudetkaan vaatteet eivät löydä tietä kuluttajan kotiin: Tanskan TV2 yritti tutkia Operation x -nimisessä tutkimuksessaan vaateketjujen myymättömien vaatteiden käytäntöjä. Selvisi, että osa myymättömistä vaatteista päätyy poltettavaksi.

Tänä päivänä niin uusia kuin vanhoja käyttökelpoisia tekstiilejä heitetään polttouuniin. (Lue lisää aiheesta esim. täältä.) Etuna voi nähdä energiantuotannon, mutta polttaminen ei kuitenkaan ole vaatteen tehokkainta hyötykäyttöä. Märkä, haiseva, pahasti tahriintunut tai muuten hyvin huonokuntoinen tekstiili joutaa jätteeksi, mutta hyväkuntoiselle tekstiilille on keksittävä parempaa käyttöä. Hyötykäytön kehittelyyn tarvittaisiinkin nyt innovatiivisia otteita.

Lumpusta uusia hyödykkeitä

Suomessa on herätty kiertotalouden mahdollisuuksiin. Esimerkiksi Pure Waste -niminen kotimainen organisaatio kerää ulkomaisten vaatetehtaiden ompelun hukkapaloja, joista yritys kehittää vaatteita vähentäen näin tuotannossa syntyvää tekstiilijätteen määrää.

Myös vaatealan yritykset, kuten H&M, KappAhl ja Lindex ottavat vastaan vanhoja ja jopa rikkinäisiä vaatteita kierrätykseen. Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) kierrätysoppaaseen on koottu kattava paketti eri kohteista, jonne kotien tekstiilit voi saattaa jatkamaan matkaa.

Helsinkiläinen Recci-yritys on ottanut tavoitteekseen tehdä lumppujen uusiokäytöstä kannattavaa liiketoimintaa. Recci toimittaa keräämiänsä tekstiilejä jatkojalostajille, joiden käsissä ne taipuvat autojen verhoiluun tai astianpesukoneiden äänieristeisiin.

Imatralla sijaitseva Partex-pajan tavoitteena on vähentää polttojätteen määrää vastaanottomalla poistotekstiilejä, joista valmistetaan tekstiilimurskaa teollisuuden raaka-aineeksi. Murskasta valmistetaan esimerkiksi pensselin varsia tai telakaukaloita. Lisäksi yritys kuntouttavalla työtoiminnallaan tarjoaa useille työttömille työpaikan.

Uusia voimia on liikkeellä. Tekstiilijätteen ongelmana näkemisen voisi jopa kääntää niin, että tässä saattaa olla toimiala, joka pystyy luomaan uutta taloutta ja työllisyyttä.

Lähteet:

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s