Kohti reilumpia kuntia – hankinta kerrallaan

shutterstock_477610840

Alkuun huonoja uutisia: Suomen kunnissa tehdään vuosittain runsaasti hankintoja, joissa tuotteet on tehty lapsityövoimalla ja/tai pakkotyöllä. Niin elintarvikkeita, työvaatteita, tietokoneita, sairaalavälineitä kuin huonekaluja ja katukiviä tuotetaan epäeettisissä olosuhteissa.

Vaikka ympäristökriteerit ovat jo pitkään kuuluneet kuntien hankintakriteeristöön, ongelmana on, että sosiaaliset kriteerit ovat toistaiseksi jääneet unholaan. Erityisesti kehitysmaahankinnoissa sosiaalisten kriteerien sisällyttäminen hankintaprosessiin on vielä erittäin harvinaista. Näin ollen kunnat osallistuvat tietämättään lapsityövoiman ja pakkotyön tukemiseen.

Sitten hyviin uutisiin: kunnat voivat vaikuttaa hankintojensa vastuullisuuteen esimerkiksi muokkaamalla kriteereitä, minkä perusteella julkisia hankintoja tehdään. Vuoden 2017 alussa voimaan astuneen uuden hankintalain ja kevään 2017 kuntavaalien vuoksi julkiset hankintayksiköt tarkistavat käytäntöjään parhaillaan. Myös 86 % suomalaisista pitää vastuullisuutta tärkeänä julkisissa hankinnoissa. (Lähde: sertifiointimerkkien teettämä kysely v. 2016) Kuntapäättäjillä on siis selkeästi kuntalaisten kannatus tehdä vastuullisempia valintoja.

Kansalaisjärjestöjen kampanja kerää hyviä esimerkkejä

15 suomalaista kehitys-, kuluttaja- ja ihmisoikeusjärjestöä (mukana mm. Plan International Suomi) haluaa vaikuttaa hankintojen epäkohtiin yhteistyössä kuntien kanssa. Järjestöjen yhteistyötä koordinoi Reilu kauppa ry.

Osin EU-rahalla rahoitettu kampanja rohkaisee ja antaa julkisille hankkijoille, kunnanvaltuutetuille ja kansanedustajille vinkkejä siitä, miten kehitysmaahankintojen vastuullisuutta voi kohentaa. Tavoitteena on innostaa ainakin 10 hankintayksikköä kokeilemaan vastuullisuuskriteerejä kehitysmaahankinnoissa vuoteen 2020 mennessä. Näistä kokeiluista kootaan ”10 esimerkillistä kehitysmaahankintaa” -opas, joka tarjoaa myönteistä näkyvyyttä edelläkävijöille ja vinkkejä muille hankkijoille. Lisäksi kampanja tiivistää hankkijoiden välistä yhteistyötä sekä kannustaa Suomen hallitusta luomaan vastuullisuutta edistävä strategia.  

Hyviä esimerkkejä on jo olemassa

Osa kunnista on jo tarttunut sorviin. Jyväskylässä on tehty valtuustoaloite, jossa sosiaaliset kriteerit halutaan ottaa osaksi kuntien hankintoja. Jyväskylän kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä ehdottaa muun muassa, että työ- ja ihmisoikeuksiin liittyvät kriteerit ja ehdot otetaan osaksi jokaista Jyväskylän elektroniikka-, työvaate-, huonekalu-, elintarvike- ja katukivihankintaa. Lue lisää aloitteesta täältä.

Toinen merkittävä tulos on saatu Tampereella, jossa tutkittiin vastuullisten kriteerien lisäämisen vaikutusta kuntahankintojen hintaan. Vastuullisuuskriteerejä testattiin käytännössä muun muassa suurkeittiön pesuaineiden, renkaiden, katujen reunakivien sekä potilas- ja liinavaatevuokratekstiilien ja pesulapalvelujen kilpailutuksissa. Hankkeen pilottikilpailutuksissa saatujen arvioiden mukaan käytetyt vastuullisuuskriteerit eivät nostaneet hankintojen kustannuksia. Vastuullisuus ja talous eivät siis ole välttämättä ristiriidassa keskenään. Voit lukea lisää Tampereen selvityksestä ja tuloksista täältä.

Miten tämä vaikuttaa minuun?

Kuntien budjeteissa ei pyöritellä pikkulukuja: julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain noin 35 miljardia euroa eli 16 % Suomen kansantaloudesta. Kuntien hankinnat näkyvät jokapäiväisessä elämässämme niin tallaamiemme katujen kiveyksiltä koulun tai päiväkodin ruokalautaselle. Emme aina edes huomaa, mihin kaikkeen kuntien hankinnat vaikuttavat.

Jokaisella Suomen 311 kunnasta on omat kunnanvaltuustonsa, joissa päätetään paikkakunnan asioista. Nämä päätökset vaikuttavat suorasti kuin epäsuorastikin jokaisen Suomessa asuvan elämään. Tämän vuoksi kunnan päätöksistä ja hankinnoista on syytä olla kiinnostunut. Kunnan edustajat ovat yleensä myös helpommin tavoitettavissa kuin kansanedustajat tai europarlamentaarikot, jolloin vaikuttaminen on tavallisen kuntalaisen näkökulmasta luonnollisesti vaivattomampaa.

Mitä voin tehdä asian eteen?

Äänestäminen, itse kuntavaaliehdokkaaksi asettuminen ja yhteydenotto kuntapäättäjiin ovat voimakkaimpia keinoja edistää asiaa. Kirjoita mielipidekirjoitus, keskustele opinahjossasi tai muussa kunnan yhteisössä ja ota rohkeasti esille vastuullisuusnäkökulma.

Nuoret Yritysvastuutoimijat tulee haastamaan jokaisen Suomen kunnan ottamaan asian esille omassa kunnanvaltuustossa. Me annamme myös lisävinkkejä kevään aikana, miten voit itse vaikuttaa vastuullisempien kuntahankintojen edistämiseen. Pysy siis kuulolla ja osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa yhdessä Mitä-verkoston, Reilun kaupan ja muiden kampanjakumppanien kanssa.